10. helmikuuta 2010

10. Orhan Pamuk, Valkoinen linna. Nobel 2006

Tänään on muita töitä ja poisheittävien saldo on niukka. Nappasin kirjakaapista pokkarin, jota en saanut koskaan luettua loppuun - siis todella harvinaista, jaksan yleensä lukea kitkuttaa tylsätkin kirjat, annan kirjalle mahdollisuuden, jos siinä onkin loistava loppu :)

Nämä nobelistit eivät taida olla minun juttu, Oran Pamuk on saanut nobelin vuonna 2006. Takakannen teksti: "Teos on kuin kiinalainen rasia: lakanneeko se koskaan avautumasta, avautumasta, avautumasta" Siis totta levy jäi junnaamaan eikä koskaan avautunut.

Pitäisikö kuitenkin laittaa kirpputorikasaan?
Tilaa: 18cm x 11cm x 2cm

2 kommenttia:

  1. Olipa sattuma: minäkin olin tänään ajatellut heittää pois kirjan ;-)
    Olen yleensä huono luopumaan kirjoista ja siksi en nykyisin juurikaan osta kirjoja vaan olen kirjaston ahkera käyttäjä.
    Kirpputoripussiin laitoin Elizabeth Taylorin elämäkerran, mistähän se on minulle joskus tullut. Vähän matkaa olen sitä joskus lukenut, mutta eipä ollut minun juttuni. Ehkäpä sillekin joku lukija löytyy.
    Tuo Orhan Pamuk on minulle ihan outo kirjailija enkä taida yrittääkään sitä lukea. En ole minäkään nobelisteja juuri lukenut.

    VastaaPoista
  2. Haa, meillä alkaa olla yhteinen rytmi tässä touhussa ;)

    Voisikin olla viisasta taas siirtyä kirjaston käyttäjäksi. Olen pitkään ostanut pokkareita ja sitten lainaan niitä muille auliisti ja lopuksi laitan kirpparille.

    Ei minuakaan tuo Elisabeth nyt kiinnosta ja varoitus älä yritäkkään tuota Orania!

    Nyt iltakävelylle!

    VastaaPoista