Keskiviikon kiireet, pikapoisheitto: pakasterasia. Tämä on varmaan ensimmäinen pakasterasia, minkä olen ikinä ostanut. Se on äärettömän epäkäytänöllisen kokoinen, yksi litra siihen mahtuu. Rasia on 21cm pitkä ja 11cm leveä ja 6 cm korkea, just epäsopiva käsilleni. Kansi menee huonosti kiinni, monta hyvää syytä laittaa käyttämättömänä kaapissa oleva rasia pois.
Pitää varmaan pistää sekaroskiin, tuo on niin vanha, ettei varmaan käy enegiajätteeseen. Tilaa taas 21cm x 11cm x 6cm
PS. Yksi tunnustus, vasta tänään vein nämä langat pois Porin seudun materiaalipankkiin . Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Apua, käsistäni putkahtelee villasukkia...
5 vuotta sitten
Kyllä niille langoille varmaan vieläkin löytyy käyttäjiä. Eikä niissä ole parasta ennen -päivämäärää;-)
VastaaPoistaMinullakin on monia tosi vanhoja pakasterasioita, yllättävän kauan monet kestävät. Kevättalvella tuntuu, että niitä on kaapeissa vaikka kuinka paljon, mutta kesän mittaan niille sitten löytyy käyttöä. Kannethan niistäkin sitten joskus hajoavat.
Olen jo vähän ollut huolestunut eikö minulta tänä vuonna löydy ollenkaan SER-jätettä, mutta löytyihän: vanha kahvinkeitin, kierrätyskeskukseen siis. Mietin vaan että löytyisiköhän tuolle ehjälle lasikannulle jotakin käyttöä. Kierrätyskeskuksesta sen voisi ehkä joku vielä ottaa omakseen.
Todella ystävällisesti ja ilahtuneesti lankanyssykkäni vastaanotettiin, jäi hyvä mieli ja saatan vielä joskus viedä muutakin askarteluun sopivaa sinne. (Kangaspinot odottavat tarkistusta :)
VastaaPoistaPakasterasioista puheenollen, itseasiassa ostin viimekesänä uusia, ne normikokoiset myös kuluvat ja minä olen oikea marjahamsteri.
Onneksi on kierrätyskeskus minne noita SER jätteitä voi viedä :) Niin ja lasikannua voisi kesällä käyttää kukkamaljakkona, ajattele iso kesäinen luonnonkukkakimppu juhannuksena terassilla, pian on jo kesä :)
Heitä pois helmikuun siivittäminä söimme pakkasesta pois Ystäväni pakkasesta meidän pakkaseen tiensä löytäneen kalkkuna jauhelihan - ruokaa kun ei voi muuttaa kauaksi mutta ei sitä sovi roskiinkaan heittää. Näimpä meillä herkuteltiin makaronilaatikolla. Mitään ei varsinaisesti heitetty pois, mutta sehän tässä hyvää olikin - ilman meidän pakkasta tuo jauheliha olisi joutunut turhaan roskiin, nyt se ravitsi meidät! :)
VastaaPoistaps. jouluna saman kohtalon koko kokonainen kana, voidaan edelleen suositella Tarja Turusen sitruunakanan reseptiä, nam. :)
Hyvä poisheitto! Tuli varmasti maukas ruoka.
VastaaPoistaNam :D Pitääpä tästä joku päivä tehdä sitä sitruunakanaa. tässä linkki reseptiin
http://www.alko.fi/juoma-ruoka/reseptit/2012/tarja-turusen-sitruunakana/
Tässä vielä reseptikin :) kopsattu edellisen kommentin linkistä.
VastaaPoistaTarja Turusen sitruunakana
4 annosta
Valmistusaineet
kokonainen kananpoika
10–15 sitruunaa
merisuolaa
Valkoviinikastike:
1/2 dl hienoksi silputtua salottisipulia
2 valkosipulin kynttä
2 rkl oliiviöljyä
2 1/2 dl kuivaa valkoviiniä
hyppysellinen sahramia tai paprikajauhetta
Valmistusohje
Purista sitruunoista mehu sopivan kokoiseen kattilaan. Laita kokonainen sula kananpoika kattilaan ja sulje kansi. Anna kanan marinoitua sitruunamehussa useita tunteja. Kääntele kanaa, jotta se marinoituu joka puolelta.
Lämmitä uuni 180–200 asteeseen. Nosta kana uunipellille, johon on ripoteltu sentin paksuudelta merisuolaa. Laita kana uuniin ja seuraa sen kypsymistä. Valmis kana on rapsakka, ja sen liha irtoaa luista helposti.
Tarjoa uuniperunoiden, riisin tai salaatin kera.
Valkoviinikastike:
Kuullota salottisipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä pehmeäksi, mutta älä ruskista niitä. Kaada joukkoon valkoviini ja sahrami. Kiehauta.
Herkulliselta näyttää tuo resepti. Pitäisiköhän joskus koettaa?
VastaaPoistaTuo 10 - 15 sitruunaa vähän epäilyttää.
Hanna: Suosittelen erittäin lämpimästi, eikun sitruuna talkoisiin vaan. :) me taidettiin pärjätä kymmenellä sitruunalla, vähän varmaan riippuu kanan koostakin. Eikä muuten ollut ees vaikea ruoka valmistaa, sai äiti ja isä istua kerrankin valmiiseen pöytään. ;)
VastaaPoista